Saostussäiliöiden ekotyhjennysmenetelmä käyttöön Suomessa – Säästää kilometrejä ja pienentää päästöjä 

Haja-asutusalueilla kiinteistökohtaisten saostus- ja umpisäiliölietteiden tyhjennykset toteutetaan joko kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämänä. Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) toimialueen 18 kunnassa yhtenäiseen, kunnan järjestämään keräykseen siirtyminen alkoi vuonna 2021. Kuntien omistaman jätehuoltoyhtiön LSJH:n vastuulle tyhjennykset ja kuljetusten kilpailutukset siirtyvät Uuttakaupunkia lukuun ottamatta vuoteen 2026 mennessä. 

LSJH:lle keskitetyt tyhjennykset mahdollistavat suuren harppauksen kohti ympäristöystävällisempää lietehuoltoa. Merkittävin muutos on niin sanotun ekotyhjennysmenetelmän käyttöönotto ensimmäisenä Suomessa. Saostussäiliöiden ekotyhjennys on jo otettu koekäyttöön Kemiönsaaren sekä Marttilan ja Pöytyän urakka-alueilla. 

– Ekotyhjennyksessä saostussäilöstä imetään ensin pintaliete tyhjennysauton lietesäiliön lieteosaan. Sen jälkeen kirkas jätevesi imetään säiliön vesiosaan ja lopuksi saostussäiliön pohjalle kertynyt liete lieteosaan. Tyhjennyksen jälkeen vesi palautetaan saostussäiliöön, kertoo lietepalveluiden asiantuntija Fredrik Lindholm LSJH:sta. 

Menetelmä ei sovellu umpisäiliöille, mutta osaan pienpuhdistamoista ekotyhjennys soveltuu hyvin. Silloin bakteerikantaa sisältävää vettä palautetaan tyhjennyksen jälkeen puhdistamoon. Uudenlaisella tyhjennyskalustolla voidaan kuitenkin tyhjentää kaikki säiliötyypit (saostus- ja umpisäiliöt sekä pienpuhdistamot) myös perinteisesti. 

Ekotyhjennys on perinteistä tyhjennystä ympäristöystävällisempi 

Kun saostussäiliön sisällöstä tarvitsee kuljettaa kunnallisiin puhdistamoihin tai Gasumin biokaasulaitokselle vain osa, selvitään pienemmillä ajokilometreillä ja päästöillä. Perinteisellä menetelmällä toteutetuissa tyhjennyksissä pääosa puhdistamoihin tuodusta seoksesta on vettä. Oman lisänsä ympäristöystävällisyyteen tuo LSJH:n mahdollisuus urakoiden ja reittien optimointiin.  

– LSJH:lla on yhtenä Suomen suurimmista jätehuoltoyhtiöistä mahdollisuus ja myös velvollisuus olla aktiivisesti kehittämässä jätehuollon käytäntöjä. Haluamme rakentaa kustannustehokkaita ja ympäristöä vähemmän kuormittavia palveluita, ja lietepalvelut ovat tässä kokonaisuudessa merkittävä osa, Lindholm jatkaa. 

Ekotyhjennyksiä on Ruotsissa tehty jo parinkymmenen vuoden ajan. Lounais-Suomen Jätehuollossa on tutustuttu huolella menetelmästä kertyneisiin kokemuksiin ja tehtyihin selvityksiin. Nyt yhtiö ottaa menetelmän käyttöön ensimmäisenä Suomessa.   

– Aluksi ekotyhjennyksiin siirrytään Kemiönsaaren, Marttila-Pöytyän ja Naantalin urakka-alueilla, joissa yrittäjät ovat sitoutuneet aloittamaan saostussäiliöiden tyhjennykset uudella menetelmällä viimeistään vuoden 2025 alusta. Viimeistään vuoden 2026 alusta ekotyhjennykset alkavat myös Aurassa, Kaarinassa, Liedossa, Paimiossa, Sauvossa ja Turussa, Fredrik Lindholm kertoo. 

Parin vuoden kuluttua 30 000 tyhjennystä vuodessa 

Kemiönsaari oli vuonna 2013 Lounais-Suomen Jätehuollon nykyisen toimialueen kunnista ensimmäinen, jossa lietetyhjennykset siirtyivät kunnan jäteyhtiölle. Nyt LSJH:n osittain tai kokonaan järjestämiä lieteurakoita on jo 16 kunnan alueella, ja niistä vastaamassa ensi helmikuussa jo kymmenen eri urakoitsijaa. Viimeisenä tyhjennykset alkavat Salossa ja ulkosaaristossa. 

– Vuodet ovat kerryttäneet meille arvokasta tietoa lietetyhjennyksistä ja niihin liittyvää osaamista. Viime vuonna keräsimme alueeltamme yhteensä 30 000 tonnia lietettä 11 000:sta saostus- ja umpisäiliön lietetyhjennyksestä. Vuoden 2026 loppuun mennessä tyhjennysten määrän odotetaan nousevan 30 000:een vuodessa, Lindholm laskee.  

Pääsääntö on, että saostussäiliöt ja pienpuhdistamot tulee tyhjentää kerran vuodessa, mutta yhden hengen asuttamalle kiinteistölle ja vapaa-ajan asunnolle tyhjennys voidaan tehdä kahden vuoden välein. Vain pesuvesiä keräävälle lietesäiliölle tyhjennysväli voi olla kolme vuotta. Myös lietteen omatoiminen käsittely on LSJH:n toimialueella edelleen mahdollista jätehuoltomääräykset huomioiden.