Biojätteen lajittelu on yhä useammalla jokapäiväinen tapa  

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) tuoreen asukastutkimuksen mukaan yhä useampi seudun asukas lajittelee biojätteet erikseen: vielä vuonna 2020 vain 50 prosenttia vastaajista ilmoitti lajittelevansa biojätteet aina, nyt osuus on jo 76 prosenttia. Merkittävin harppaus tapahtui viime vuoden aikana, jolloin muutosta vuoteen 2023 verrattuna tuli 14 prosenttiyksikköä. Velvoite kerätä biojäte laajeni vuonna 2022 kaikkiin kiinteistöihin yli 10 000 asukkaan keskustaajamissa ja vähintään viiden asunnon taloyhtiöihin kaikilla taajama-alueilla, joten lakimuutos on nopean muutoksen suurin selittäjä. 

– Biojätteen lajitteluaktiivisuuden kasvu on ilahduttavaa, koska painavana jakeena sen merkitys kotitalouksien jätteiden kierrätysasteelle on huomattava. Erikseen lajiteltuna biojätteestä saadaan uusiutuvaa energiaa ja ravinteet kiertoon. Kirittävää lajittelurutiineissa riittää vielä jatkossakin, sillä kodin sekajätepussista biojätettä on edelleen noin kolmannes, kertoo LSJH:n tutkimus- ja kehityspäällikkö Miia Jylhä.  

Jylhä muistuttaa, että tulos ei myöskään vielä yllä samalle tasolle esimerkiksi metallin ja lasipakkausten kanssa, joita on totuttu lajittelemaan jo vuosikymmenien ajan, ja jotka 93 % vastaajista kertoi lajittelevansa aina. Parin prosenttiyksikön kasvu edelliseen tutkimukseen nähden oli myös muovin ja poistotekstiilin lajitteluaktiivisuudessa. Muovipakkaukset ilmoitti nyt lajittelevansa 78 % ja poistotekstiilin 45 % vastanneista. 

Lajitteluun suhtaudutaan positiivisesti 

Alueen asukkaista 43 % luokittelee itsensä ”keskivertolajittelijaksi” ja arvioi hoitavansa tehtävän perustasolla hyvin. Yli neljännes, 28 % vastanneista, kokee itsensä ”ympäristötietoiseksi lajittelijaksi” ja on kiinnostunut lajittelemaan jätteet jatkossa vielä aktiivisemmin. Viidennes (22 %) vastanneista luokitteli itsensä ”vastuulliseksi lajitteluaktiiviksi”, joka suoriutuu lajittelusta mielestään erinomaisella tasolla ja kannustaa myös muita lajittelemaan.  

– Näin positiivinen asenne kertoo siitä, että asukkaat ovat hyvin laajasti tietoisia lajittelun tärkeydestä ja haluavat sitä myös edistää. Vain pieni osa vastaajista tunnustaa lajittelevansa vain satunnaisesti tai muiden perheenjäsenten patistamana. Ainoastaan yksi prosentti vastaajista kokee, ettei lajittelulla ole merkitystä, ja suhtautuu siihen kriittisesti, Miia Jylhä toteaa.  

Merkittävä enemmistö (87 %) asukkaista kokee, että jätehuolto on peruspalvelu, joka tulee suunnitella ja järjestää kokonaisuutena. LSJH:n toimialueen asukkaat ovat myös tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Kokonaistyytyväisyys kaikkien tekijöiden keskiarvolla jatkoi nousuaan, saaden tässä tutkimuksessa asteikolla 1–7 arvosanaksi 5,53. Vastaajista 53 prosenttia arvioi, että oman alueensa jätehuollon kokonaisuus on parantunut hieman tai selvästi viimeisen kahden vuoden aikana.  

Perinteiset viestintäkanavat edelleen arvossaan 

LSJH:n asukastyytyväisyyskyselyssä seurataan myös tiedonsaantia jätehuollosta ja jätteen synnyn ehkäisystä. Eniten mainintoja viestintäkanavana sai LSJH:n koteihin jakama seinäkalenteri, jonka kautta tietoa oli saanut 68 prosenttia vastaajista. Kalenterin suosio oli tässä tutkimuksessa hypännyt ohi edellisen vuoden ykkösen, internetsivujen, jotka tiedonlähteenä mainitsi 66 prosenttia. Lähes yhtä tärkeänä kanavana pidettiin Huomiselle-asukaslehteä, josta tietoa saaneiden osuus oli 65 prosenttia. Tärkeäksi koettiin myös esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehtien tarjoama tieto, mutta sosiaalisen median merkitys tietolähteenä jäi selvästi pienemmäksi.  

– Myös nuorten, alle 30-vuotiaiden vastaajien keskuudessa kalenteri, internetsivut ja asukaslehti Huomiselle olivat kolmen suosituinta viestintäkanavaa, mutta digitaaliset palvelut saivat heiltä suhteessa suuremman kannatuksen.  

Posti supisti vuodenvaihteessa merkittävästi julkisten tiedotteiden jakelupalvelujaan. Jäljelle jääneiden palveluiden hintoja nostettiin jopa yli kaksinkertaisiksi.  

– Jakeluhaasteista huolimatta pyrimme varmistamaan, että pidettyjen seinäkalenterin ja asukaslehden tarjoaminen asukkaille onnistuu myös jatkossa. Vaihtoehtoisten jakelukanavien selvittely on parhaillaan käynnissä, Jylhä toteaa.  

LSJH selvittää omistajakuntiensa asukkaiden näkemyksiä ja tyytyväisyyttä alueen jätehuoltoon säännöllisesti toteutettavilla asukaskyselyillä. Tutkimuksen toteutti Innolink Oy viime joulu- ja tammikuussa internetpaneelina sekä sähköpostikyselynä ja näitä täydentävinä puhelinhaastatteluina.​ Tutkimus perustuu 1 739 vastaukseen. LSJH hyödyntää tutkimustuloksia suunnitellessaan jätehuoltoa entistä paremmin asukkaita palvelevaksi.