Kompostointi

Tältä sivulta löydät vinkit kompostoinnin aloittamiseen. Pihatalkoisiin, yhdistyksen kokoukseen tai muuhun tapahtumaan voit tilata ympäristöneuvojan kertomaan aiheesta!

Monta hyvää syytä kompostoida!

• Ravinteet palautuvat takaisin luontoon.
• Saat ravinteikasta multaa ja maanparannusainetta puutarhan kasveille.
• Liikenteen päästöt vähenevät, kun jätettä ei tarvitse kuljettaa kauas.
• Säästät rahaa, kun kodin jäteastiaa ei tarvitse tyhjentää enää niin usein. Sekajäteastian tyhjennysväli voi olla jopa 16 viikkoa, kun ruoantähteitä ei ole jätteen joukossa.
• Taajamassa sijaitsevien kiinteistöjen biojätteen erilliskeräysvelvoitteen voi hoitaa myös kompostoimalla. Lue lisää

Miten kompostori valitaan?

Kompostorin voi rakentaa itse tai ostaa valmiin omien käyttötarpeiden mukaisesti. Nelihenkisen perheen biojätteille tarvitaan 150–400 litran kompostori. Jos biojätteiden lisäksi halutaan kompostoida puutarhajätteet tai käymäläjätteet, kannattaa kompostorin koko kasvattaa 400–600 litraan tai hankkia useampia kompostoreita. Lähekkäin tai saman tien varrella sijaitsevat kotitaloudet ja taloyhtiöt voivat myös sopia yhteisen kompostorin käytöstä.

Biojätteen kompostointiin tarkoitetussa kompostorissa tulee olla seinät, kansi ja pohja, jotka estävät rottien ja muiden haittaeläinten pääsyn kompostoriin. Jos kompostoria käytetään ympäri vuoden, on sen toimiakseen oltava lämpöeristetty. 

Pelkän puutarhajätteen kompostointiin käy kasa, auma tai kehikko. 

Kompostorin paikka

Valitse kompostorille paikka, joka on lämmin ja suojassa tuulelta, muttei kuitenkaan liian paahteinen. Sijoita kompostori riittävän etäälle tuuletusikkunoista ja ilmastointikanavista. 

Pidä huolta, että kompostorilta on kaivoon tai vesialueeseen riittävästi etäisyyttä. Jos olet sijoittamassa kompostoria lähelle tontin rajaa, keskustele asiasta etukäteen naapurisi kanssa. 

Mitä kompostoriin laitetaan?

Kompostoriin voi laittaa oman kodin tai puutarhan kasviperäisiä jätteitä, ruokajätteitä ja käymäläjätettä edellyttäen, ettei kompostoinnista aiheudu haittaa viihtyvyydelle, terveydelle tai ympäristölle. Kotikompostoriin voi laittaa myös pieniä määriä nestemäisiä ruokajätteitä. Kompostoriin ei saa laittaa muovipusseja – jos haluat pakata ruokajätteet, käytä paperista pussia.

Miten kompostorin saa toimimaan?

Kompostointi aloitetaan laittamalla kompostorin pohjalle reilu kerros karkeaa kariketta. Karike toimii salaojakerroksena. Tämän jälkeen kompostoriin voi alkaa lisätä biojätettä. Kompostoitumista edistää suurikokoisten elintarvikkeiden pilkkominen paloiksi. Jokaisen biojäte-erän päälle laitetaan ohut kerros seosainetta (esim. risuhaketta, kariketta, puruja tai muuta kuiviketta). 

Komposti tarvitsee toimiakseen happea, kosteutta ja ravinteita sopivassa suhteessa. Hapensaannin voi varmistaa karkeajakoisen kuivikkeen lisäämisellä sekä ajoittaisella sekoittamisella ja pöyhimisellä. Jos komposti tuntuu kuivalta, sitä voi kastella vedellä. Perussääntönä pidetään, että kosteutta on sopivasti, jos seos tuntuu kädessä kostealta nyrkkiin puristettaessa. Hyvin toimiva komposti lämpiää hetkellisesti 50–70 asteeseen, painuu voimakkaasti kasaan ja siitä lähtee kantta avattaessa kostean lämmin mullan tuoksu. Jatkuva biojätteen lisäys pitää kompostin pieneliöt toiminnassa ja kompostin lämpimänä.

Jälkikompostointi eli kompostimullan kypsytys

Kompostointiin kuuluu olennaisesti kompostimassan jälkikompostointi. Jälkikompostointi tarkoittaa kompostorista tai kuivikekäymälästä tyhjennettävän puolivalmiin kompostimassan, eli niin kutsutun raakamullan, jatkokompostoimista- tai kypsytystä valmiiksi mullaksi.

Mitä parempaa multaa puutarhaasi haluat, sitä tärkeämpää jälkikompostointi on. Kompostoitunut biojäte on valmista jälkikompostointiin, kun biojäte on maatunut, eikä siitä enää näe mitä (ruokaa) se on ollut. Ihanteellisinta on, jos sinulla on kaksi kompostorisäiliötä – toinen täyttämistä ja toinen kevytrakenteisempi jälkikompostointia varten. 

Jälkikompostoinnin voi myös tehdä esimerkiksi kehikossa tai aumassa, koska humukseksi maatunut biojäte ei enää houkuttele luokseen haittaeläimiä. Kompostimassa kannattaa kuitenkin peitellä, vaikkapa kevytpeitteellä. Näin se säilyttää kosteuden paremmin. Joukkoon voit laittaa myös haravoituja lehtiä, versoja ja risuja, jotka näin maatuvat paljon nopeammin ja ylläpitää samalla kompostin ilmankiertoa.

Jälkikompostoitunutta multaa voi käyttää 6–12 kuukauden kuluttua, kun taas käymäläjätettä on hygieniasyistä hyvä jälkikypsentää kaksi vuotta. Komposti on täysin kypsää yleensä 1–3 vuoden kuluttua, kun kaikki jätteet ovat maatuneet tummaksi tasalaatuiseksi humukseksi.

Hyvän maanparannusvaikutuksen saavuttamiseksi kompostimassa olisi parasta levittää maahan kevätmuokkauksen yhteydessä. Näin kompostin ravinteet eivät pääse syys- ja kevätsateissa huuhtoutumaan hukkaan.

Valmista tuli!

Kompostitohtorin lääkkeet tavallisiin vaivoihin